Ei-toivottu perintö
Talouselämä-lehden verkkojulkaisun juttu 22.8.2020 (maksumuurin takana) kertoo, miten arvoton perintö voi osoittautua taloudellisesti suureksi taakaksi perillisille. Jutussa esiteltävä problematiikka on ajankohtainen. Juttu keskittyi lähinnä ongelmakiinteistöihin. Käytännössä samat kysymykset voivat koskea myös asunto-osakkeita ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeita.
Perintönä saatu kiinteistö voi olla ongelma monesta syystä. Kiinteistön ja sillä olevien rakennusten ylläpito maksaa, vaikka kukaan ei kiinteistöllä asuisikaan. Kiinteistövero voi olla iso kustannuserä. Jos kiinteistöllä on rojua, voi kunta tai kaupunki vaatia kiinteistön siivoamista. Jos rojua on paljon tai kiinteistöllä on harjoitettu toimintaa, josta on aiheutunut erinäisiä kemikaali- ja muita vuotoja ympäristöön, saattaa kiinteistön omistaja joutua puhdistamaan maa-alueen ja se tulee kalliiksi. Laiminlyönneistä voi seurata myös hallinnollisia sanktioita ja ympäristörikosepäilyjä.
Myös muut kuin kiinteistöt voivat muodostua taakaksi
Myös perityt asunto-osakkeet tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet voivat olla ongelma, jos yhtiön taloudellisia asioita on hoidettu huonosti ja rakennuksissa on suurta tarvetta korjauksille. Samoin jos joku tai useampi yhtiön muista osakkaista laiminlyö omat velvoitteensa yhtiötä kohtaan, joista yhtiövastikkeen maksuvelvollisuus usein on se merkittävin, joutuvat muut kantamaan omat maksunsa laiminlyöneenkin vastuun, sillä onhan ne yhtiön maksut maksettava joka tapauksessa ja jostain rahat sitä varten saatava.
Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan
Perintöä ei siis todellakaan kannata aina ottaa vastaan. On tehtävä tietoon perustuvia päätöksiä. Ensin on selvitettävä, mihin ollaan sitoutumassa ja vasta sitten sitoudutaan. Ongelmakiinteistön tai -asunnon kanssa on aivan turha mennä naimisiin, jollei ole pakko. Ongelmasta eroon pääseminen sitten myöhemmin voi olla työn ja tuskan takana.
Silti on varottava, ettei perintöön tule asiaa selvitellessään ryhtyneeksi siten, että se laukaisee perillisen perintöverotuksen. Sanotaan, että mahdollinen perinnöstä luopuminen olisi hyvä tehdä viimeistään perunkirjoituksessa. Perinnöstä luopumisesta ilmoittaminen perunkirjoituksessa ei tosin auta, jos perintöön on jo ennen perunkirjoitusta ryhtynyt.
Tehokkaasta perinnöstä luopumisesta ja tehottomasta luopumisesta sekä tehottoman luopumisen veroseuraamuksista voi lukea tarkemmin Verohallinnon ohjeesta (https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60797/luopumiset-perint%C3%B6–ja-lahjaverotuksessa/). Muista tarkistaa aina ohjeen viimeisin voimassaoleva versio.
Perinnönjättäjät taas voisivat helpottaa jälkipolvien elämää merkittävästi tekemällä testamentin.
Lue myös aikaisempi kirjoitukseni rintamamiestalon kaupasta (https://www.klauskinanen.fi/asuminen/taloussanomien-juttu-70-vuotiaan-rintamamiestalon-kaupasta-3-5-2020/)